tiistai 30. maaliskuuta 2010

6. Asiakkuus

Tutustukaa asiakaspyramidiin (asiakassuhdetikapuut). Ottakaa käsittelyyn neljännessä teemassa käsittelemänne kuluttajapersoonat, valitkaa kullekin näistä heille sopiva tuote ja yritys, joka sitä myy. Kuvatkaa kunkin matkaa asiakassuhdetikapuilla ja pohtikaa minkälaisia eroja näissä matkoissa on.

  • Suspekti
  • Prospekti
  • Kokeilija
  • Kanta-asiakas
  • Avainasiakas
  • Suosittelija

Nörtti tykkää kovasti kaikesta tietokoneisiin liittyvästä. Hän on kuullut kavereiltaan Verkkokauppa.comista. Tällöin hän on Verkkokaupalle hyvä suspekti. Nörtistä tulee prospekti, kun hän menee kauppaan, ja ilmoittaa kiinnostuksestaan. Kokeilija hänestä tulee, kun hän ostaa ensiksi vaikka pattereita kokeillakseen ensin onko Verkkokauppa vakavastiotettava kauppa.
Nörtti innostuu Verkkokaupasta kovin, ja alkaa ostaa kaiken tarvitsemansa nörttikaman Verkkokaupasta, hänestä tulee kanta-asiakas, ja koska hän ostaa kaiken Verkkokaupasta, on hän myös avainasiakas.
Nörtistä tulee suosittelija, kun hän pitää Verkkokaupasta niin paljon, että hän suosittelee sitä nörttifoorumeilla kaikille ystävilleen.

JV


Jalkapallojunnu on hulluna jalkapallon pelaamiseen. Hän myös tarvitsee uudet jalkapallokengät. Jalkapallojunnu on suspekti KT-Sport Centerille, urheilukaupalle, joka myy mm. jalkapallokenkiä. Kun jalkapallojunnu menee tähän urheilukauppaan etsimään jalkapallokenkiä, hänestä tulee prospekti. Hän olisi kokeilija, jos hän ostaisi aluksi jotakin pientä urheilukaupasta, vaikkapa neonväriset kengän nauhat. Kun jalkapallojunnu ostaa kaikki pelikamansa KT-Sport Centeristä hänestä tulee kanta-asiakas. Tällöin hänestä tulee myös avainasiakas. Jalkapallojunnu alkaa suositella ja mainostaa joukkuetovereilleen, kuinka laadukas ja monipuolinen kauppa KT-Sport Center on eli hän on suosittelija.

A.T

5. Markkinointimix

Peruskilpailukeinot eli 4 P:tä
  • Tuote (product)
  • Hinta (price)
  • Saatavuus (place)
  • Viestintä (promotion) (mainonta, myyntityö, menekinedistäminen SP, tiedotus-ja suhdetoiminta PR

 Laajennettuna kilpailukeinona 5. P on henkilöstö (people)
ei ymmarra?



Kotipizza Oyj on suomalainen, vuonna 1987 perustettu pizzaketju, jolla on tällä hetkellä yli 250 myymälää yli 130 paikkakunnalla Suomessa. Kotipizza-ketjun myymälöiden myynti vuonna 2008 oli 64,9 miljoonaa euroa. Yli 95 prosenttia Suomen Kotipizza-myymälöistä on franchisingperiaatteella toimivia itsenäisten franchisingyrittäjien johtamia myymälöitä.

 A. Tuote

Kolmikerrosmalli:
Kotipizza valmistaa ja myy pitsoja. Ydintuote on siis pitsa. Avustavia osia voisivat olla pitsan laatu, kotiinkuljetuspakkauksen ulkonäkö sekä ravintoloiden palvelut jne. Mielikuvaan liittyy mm. saatavuus: Kotipizza-ravintoloita on ympäri Suomen ja kotiinkuljetus melkein mahdollista missä vaan. Kotipizzan tuotteilla on hyvä maine ja ne maistuvat monelle jo ihan senkin takia, että ne on Kotipizzasta.

Lajitelma ja valikoima:
Kotipizzan lajitelmaan kuuluu pitsat ja salaatit (+ juomat). Valikoima taas tarkoittaa sitä, mitä erilaisia pitsoja ja salaatteja kotipizzasta saa. Esim. pitsojen valikoimasta löytyy eri pitsakoot, eri täytteet pitsoihin jne. Salaateillakin on oma valikoimansa esim. sieltä löytyvät kreikkalainen salaatti ja mozzarellasalaatti.

Tuotteen elinkaari:
Kotipizzan tuotteet ovat nyt kypsyysvaiheessa. Uusia tuotevalikoimia tietysti pitää kehittää lisää, että asiakkaiden mielenkiinto pysyy yllä ja jotta saataisiin uusia asiakkaita. Saman ruuan syömiseen kyllästyy nopeasti, joten erityisesti kanta-asikkaiden vuoksi Kotipizza on keksinyt jopa aivan uusia makuyhdistelmiä pitsoihin.

Uutuuksien omaksumisluokat: (?)
Uutuudet omaksutaan varmasti hyvin, sillä Kotipizza on saavuttanut jo hyvän ja luotettavan maineen ihmisten keskuudessa. Joskus uutuustuotteiden valmistaminen saattaa mennä liian pitkälle esim. kehitetään liian erikoisia tai eksoottisia pitsoja ja ne sivuuttavat alkuperäiset ja suositut pitsamaut.

Brändi:
Kotipizzan pitsat ovat jo itsessään brändi. Pitsat on tehty etenkin suomalaiseen makuun, mitään italialaista pitsaa on turha odottaa. Kotipizza on vuosien aikana kehittänyt tuotteidensa valmistamistekniikkaa ja näin sen pitsoja voisi kutsua brändiksi. Jos joku puhuu Koripizzasta, tietää jokainen häntä kuunteleva, mistä hän puhuu ja millaisista pitsoista.

Pakkaus:
Kotipizzan kelta-punainen teema erottuu kilpailijoista. Pakkauksen väritys auttaa myös erottamaan tuotteet muiden pizzerioiden tuotteista. Pakkauksessa on lisäksi infoa Kotipizzasta mm. aukioloajat, infoa muista tuotteista ja ilmoitus esim. jostakin tarjouksesta. Pakkauksen tehtäviin kuuluu myös: suojaaminen, käytön helpottaminen, segmentointi (erilaiset koot), kuljetuksen helpottaminen, tuotekehityksen osoittaminen ja ympäristöystävällisyys.


B. Markkinointiviestintä

Mainonta:
Kotipizza mainostaa netissä, lehdissä, kaduilla ja mainoslehtisten avulla. Kotipizzan mainoksia on myös televisiossa, radiossa ja elokuvissa.

Myyntityö:
Panostaminen asiakaspalveluun on tärkeintä myyntityötä. Myyjän tulee omata tarvittavat tiedot tuotteista sekä asiakaspalvelutaidot. Tämä on erityisen tärkeää ravintoloissa, sillä asiakas tulee sinne juuri palveltavaksi.

Myynninedistäminen:
Myynninedistämisessä Kotipizza käyttää erilaisia kilpailuja mm. äänestä Suomen paras Kotipizza- kilpailu. Kotipizza tarjoaa myös laatutakuun: jos raportoi poikkeavuuksista, saa hyvitystä. Yksi nykyajan myynninedistämiskeinoista on Facebook. Kotisivuillaan Kotipizza kehottaa kävijöitä liittymään Facebookissa Kotipizzan faneiksi. Kotisivuilla on myös linkit Pizzagurun maailmaan.

PR ja tiedottaminen:
Hyvien suhteiden ylläpitö asiakkaisiin, henkilökuntaan sekä tavarantoimittajiin. Keinoja voivat olla tiedottaminen, julkisuus, tapahtumat ja hyväntekeväisyys. Kotipizzalla on julkisuutta ja se osallistuu hyväntekeväisyyteenkin. Pitää suhteita yllä asiakkaisiin mainoslehtisillä, joissa viimeisimmät tarjoukset.


C. Hinta

Hintaan vaikuttavat tekijät:
Hintaan vaikuttavat kustannukset. Kotipizzan on esimerkiksi katettava raaka-aine-, toimitila- ja mainontaan käytettävät kustannukset. Jokaisen Kotipizza- yrittäjän on maksettava Kotipizzalle kuukausittain tietty maksu vastikkeena. Pizzerian on myös maksettava vaadittavat verot. Kotipizzalla on paljon kilpailua, vaikka sillä onkin vakaa asema markkinoilla. Sen täytyy pitää hinnat kohtuullisina ja ajoittain tuoda markkinoille uusia tuotteita, jotka saa edullisesti. Myös tilaamalla suoraan kotiin, pitsa saattaa olla halvempaa kuin paikan päällä ravintolassa syötynä.

Hintapolitiikka:
Kotipizzan tuotteet ovat keskihintaisia (noudattaa alan hintatasoa) tai niillä on hieman korkeampi hinta kuin joillakin turkkilaisten omistamilla pizzerioilla. Hinta ei varmasti ole tärkein kilpailukeino, mutta koska raaka-aineiden hinnat voivat nousta tarvitsee pitsojenkin hintoja nostaa. Korkea hinta luo mielikuvaa laadusta.

Hinnalla operointi: (?)
Pakettihinnoittelu: Kotipizza-lounas arkisin klo.11-14. Lounaalla normaalin-, pannu- tai gluteenittoman pizzan Kotzonen tai salaatin  ostajalle juoma kaupan päälle.  Ravintolassa mukijuomaa niin paljon kuin haluat, mukaan otettuna 0,5 l:n pullo.
Perhe-etu arkisin klo.14-17. Perhepizzan tai Monster pizzan ostajalle 1,5 l juoma kaupan päälle.
Tarjous: Pinssi-pizza kahdella täytteellä alkaen 3,75 €.


D. Saatavuus

Markkinointikanava:
Tukku- tai vähittäiskaupat -> avustajat kuten kuljetusliikkeet -> yritys -> lopullinen kuluttaja.

Kanavan valikoivuus: (?)
Erilaisia kuten tehokas eli intensiivinen (paljon jälleenmyyjiä, valikoiva eli selektiivinen (vain muutamia jälleenmyyjiä) tai yksinmyynti (yksi yritys/ketju).

Ulkoinen ja sisäinen saatavuus:
Ulkoinen saatavuus koskee palveluyrityksiä eli esim. Kotipizzaa. Kotipizzat sijaitsevat ympäri maata, melkein joka kaupungissa vähintään yksi. Kotipizzaan on helppo pitää yhteyttä hoitamalla tilauksen puhelimitse tai netissä. Useimmiten Kotipizzan edustalla parkkialue. Aukioloajat on suunniteltu jokaisessa Kotipizza-yrityksessä siten, että pizzeriaan voisi tulla melkeimpä milloin vain. Tarjoaa myös kotiinkuljetuksen.
Sisäiseen saatavuuteen kuuluu mm. ammattitaitoinen henkilökunta, tiedon löytyminen helposti mm. opasteiden avulla, palvelujärjestyksen organisointi esim. tilausnumerot ja asioinnin miellyttävyys (lasten leikkipaikat, lehdet jne.).


E. Henkilöstö

Sisäisen markkinoinnin kilpailukeinot:
Näihin keinoihin kuuluu henkilöstön tiedottaminen mm. kokousten välityksellä. Siihen kuuluu myös koulutus ja työhön perehdyttäminen. Kotipizza kouluttaa yrittäjiä ja työntekijöitä näin: "Uusi Kotipizza-urasi alkaa perusteellisella koulutuksella, johon sisältyy monipuolista teoriaopetusta ja käytännön harjoittelua. Jatkokoulutusta järjestetään liiketaloudessa, johtamisessa, myynnissä sekä paisto- ja tuoteasioissa. Moniin koulutusohjelmiimme sisältyy virallinen tutkinto, kuten myynnin tai yrittäjän ammattitutkinto. Kotipizza-opistossa toteutetaan vuosittain myös mittava Kotipizza-yrittäjän BDA- johtamiskoulutusohjelma. Monipuolisen koulutuksen ohella saat paljon ajankohtaista tietoa, kuten kampanjakirjeitä. Lisäksi kuukausittain ilmestyy DVD, joka käsittelee markkinointia, kampanjoita, tuloksia ja muita ajankohtaisia asioita."

Sisäinen asiakkuus: (?)
Henkilökunta saa alennuksia tuotteista.

A.T


torstai 18. maaliskuuta 2010

4. Kuluttajakäyttäytyminen ja segmentointi

PISSIS








NÖRTTI











HIENOSTOMUMMELI








A.
1. Demografiset tekijät: ikä, sukupuoli yms.
2. Psykologiset tekijät: tarpeet, motiivit jne.
3. Viiteryhmätekijät: kaverit, perhe yms.

PISSIS
1. Pissis on iältään keskimäärin 15v. He ovat tyttöjä.
2. He tarvitsevat kokoajan uusia halpoja vaatteita, sillä he ostavat kaiken, mikä on juuri sillä hetkellä muotia. Kun muoti vaihtuu, he ostavat taas uudet.
3. Etenkin kaverit vaikuttavat pissisten ostokulttuuriin. Pissikset ostavat kaiken saman kuin pissiskaverinsa.

NÖRTTI
1. Nörtit ovat useimmiten miehiä. Iältään he ovat kaikkea 13 - 30v väliltä.
2. Nörtit käyttävät kaiken rahansa tietokoneen osiin ja peleihin, ei niinkään vaatteisiin. He lukevat tietokonelehtiä, ja kun siellä on jotain uutta, mitä heillä ei ole, he hankkivat sen pikimmiten.
3. Ulkopuoliset henkilöt eivät juuri vaikuta nörttien ostopäätöksiin. Heillä saattaa olla oma nörttiyhteisönsä, joiden kanssa he pelaavat tietokone pelejä ja nörtteilevät. Yleensä nörtit kuitenkin ovat omissa oloissaan.

HIENOSTOMUMMELI
1. Hienosto"mummelit" ovat kaikkea yli neljästäkympistä alkaen.
2. He pönkittävät itsetuntoaan kalliilla vaatteilla tai niiden thaimaalaisilla kopioilla. Kaiken tulee olla hienompaa kuin naapurilla. Heillä on omat hienostomummelipiirinsä.
3. Eniten hienostomummelien ostopäätöksiin ja -tottumuksiin vaikuttaa heidän miehensä, jotka käyvät töissä. Hienostomummelit eivät työskentele. He ostavat kaiken miehiensä rahoilla ja ajelevat heidän työsuhdeautoillaan.


B. Valitkaa kolme vähintään 500 €:n arvoista tuotetta siten, kukin persoonallisuuksista voisi ostaa yhden niistä. Perustelkaa valintanne tarpeiden avulla.
C. Valitkaa yksi edellisistä tyypeistä ja kuvatkaa ostoprosessi vaiheineen, kun hän hankkii tuotteensa.
D. Arvioikaa kuinka monta segmenttiä eli kohderyhmää kullakin yrityksellänne on. Kuvatkaa yksi segmentti kaikilta yrityksiltä.
E. Kertokaa mitä segmentointistrategiaa kukin yrityksistänne soveltaa.


B.) Nörtti voisi ostaa itselleen uuden tietokoneen, sillä vanha on kulutettu loppuun, ja sen tekniikka on jo liian vanhentunutta.
Hänen jollain kaverillaan saattaa olla ihan uusi tietokone, mikä sää hänet innostumaan uudesta koneesta tai sitten jossain kaupassa myyjä on saanut hänen piilevän tarpeensa esiin. Joskus vain tekee mieli ostaa jotain uutta.

C.) Ensiksi nörtti saa idean uudesta tietokoneesta. Hän alkaa hakea internetistä, lehdistä ja kaupoista itselleen sopivaa mallia. Hän vertailee tietokoneiden ominaisuuksia ja hintoja, ja valitsee ne, jotka vastaavat parhaiten hänen tarpeitaan.
Hän kuuntelee myyjien ja nörttiystäviensä mielipiteitä asiasta, ja päätyy lopulta yhteen.
Tämä jälkeen hän etsii myymälän, josta sen saa edullisimmin, ja ostaa sen.

D.) S-Marketin asiakkaina voi olla ihan kuka vaan. Suurin segmentti ovat varmasti perheen äidit ja isät. He käyvät monta kertaa viikossa ostamassa koko perheelle ruuat.

JV


<3333




LIIKEMIES












KOTIÄITI













JALKAPALLOJUNNU










A.
LIIKEMIES
1.) Liikemiehet ovat miehiä (on olemassa myös liikenaisia). Heidän ikänsä jakautuu 25-35 vuoden välille.
2.) Liikemiehet ylpeilevät kalliiden pukuvalmistajien kuumimmilla uutuuspuvuilla ja -solmioilla. He käyttävät hiusgeeliä ja kalliita, miehekkäitä partavesiä. Liikemies ei ole liikemies, jos hänellä ei ole uutta puhelinta, handsfreetä, uutuuden kiiltävää autoa ja kannettavaa tietokonetta.
3.) Liikemiehen kavereita ovat toiset liikemiehet. Liikemiehet eivät ole kovinkaan läheisiä perheidensä kanssa, joten kollegakaverit vaikuttavat heidän ostopäätöksiinsä eniten. Ehkä myös kaunis, tyylikäs ja ruskettunut tyttöystävä saa välillä vaikuttaa liikemiehen ostoksiin.

KOTIÄITI
1.) Kotiäidit ovat noin 30-40 naisia.
2.) Kotiäideillä on 2-5 lasta. Useimmiten lapset ovat vielä pieniä, mutta on kotiäitejä, joiden lapset ovat jo teinejä tai jopa nuoria aikuisia. Kotiäidit keskittyvät hankinnoissaan 100 %:sti lapsien hyvinvointiin sekä kodin sisustamiseen ja ruuan laittamiseen. Lisäksi he käyttävät rahaa itsensä kaunistamiseen.
3.) Jokaisella naapurustolla on omat "kotiäitikerhonsa", joissa kotiäidit tapaavat säännöllisesti toisiaan. Kotiäidit vaikuttavat toistensa ostopäätöksiin hyvin paljon. Kotiäidin miehellä ei ole paljon sanottavaa hänen ostopäätöksiinsä.

JALKAPALLOJUNNU
1.) Jalkapallojunnut ovat teini-ikäisiä poikia, joiden elämä keskittyy jalkapalloharkoissa ja matseissa käymiseen.
2.) Vanhemmat maksavat kaiken jalkapallojunnuille. He ostavat uusia pelitarvikkeita lapsilleen. Jalkapallojunnut pukeutuvat urheilumerkkivaatteisiin, kuten Adidas, Nike jne. Heillä on aina uusi urheilukassi tai jalkapallo. Heidän täytyy myös osallistua urheiluleireihin, jotka maksavat maltaita.
3.) Jalkapallojunnujen ostopäätöksiin vaikuttavat vanhempien lisäksi junnukaverit ja vallalla olevat urheilutrendit. Junnujen on vaikeaa tehdä päätöksensä yksin, sillä he ovat tottuneet tekemään kaiken joukkueena.

B.) Liikemies ostaisi uuden kannettavan tietokoneen, koska hän tekee työnsä sen avulla ja teknologian pitää aina olla viimeisintä mallia. Kotiäiti ostaisi uuden keittiöpöydän tuoleineen, sillä vanha on jo niin kulunut ja ainakin 5 vuotta vanha sekä hänen mielestään kodin täytyy aina näyttää uudelta. Jalkapallojunnu ostaisi yli 500 euron harjoitusleirimatkan Italiaan, jotta hän voisi treenata ja kehittää taitojaan seuraavaa kautta varten.

C.) Kun kotiäiti suunnittelee ruokapöydän ostoa, hän selaa läpi kaikki mahdolliset kodinsisustuslehdet. Sen jälkeen hän kiertelee eri kalusteliikkeissä ja kyselee neuvoja muilta kotiäideiltä. Hän on valmis maksamaan pöydästä melkein mitä tahansa, kunhan se vain on laadukas ja sopii muuhun kodin sisustukseen. Lopulta kotiäiti löytää sopivan kokoisen ja tyylikkään ruokapöydän liikkeestä, jonka kanta-asiakas hän jo onkin.

D.) Pentikin kohderyhmään kuuluu ainakin vähän varttuneemmat ihmiset, etenkin keski-ikäiset tai keski-ikää lähestyvät naiset, joilla on ylimääräistä rahaa kukkarossa. Pentikiltä löytyy tuotteita myös nuoremmallekin väelle ja varsinkin sellaisille, jotka ovat juuri muuttaneet omaan/uuteen asuntoon. On myös yleistä, että nuori (etenkin naiset) kerää jotakin tiettyä Pentikin astiastoa.
Amforan kohedryhmä on sama kuin Pentikin.
Pot Nova taas on vanhemmalle väestölle, joka arvostaa perinteitä. Sieltä löytyy tavaraa turisteille.
Dragonia on täysin matkamuistomyymälä.

E.) Pentik ja Amfora käyttävät selektiivistä segmetointistrategiaa eli niillä on useita asiakasryhmiä. Pot Novalla on sekä useita asiakasryhmiä, mutta voitaisiin sanoa, että se käyttää keskitettyä strategiaa (vain yksi asiakasryhmä. Dragonia soveltaa keskitettyä segmentointistrategiaa.

A.T

 

3. Kilpailu

A. Jatkakaa valitsemanne yrityksen tarkastelua. Ottakaa selvää, mitkä kaikki muut yritykset kilpailevat tämän kanssa. Montako löydätte? Kuvailkaa markkinatilanne näiden osalta.



B. Hankkikaa tietoja kolmesta kovimmasta kilpailijayrityksestä. Vertailkaa yrityksenne vahvuuksia ja heikkouksia sen kilpailijoiden vastaaviin.


C. Mikä on yrityksenne tai jonkin sen tuotteen kilpailuetu (kilpailuedut) muihin nähden. Selittäkää miksi sitä voidaan todella pitää kilpailuetuna.

 
A.) S-Marketin kanssa kilpailee muut suurehkot ruokakaupat. S-Market kuuluu S-ryhmään, joten sen pahimmat viholliset ovat Keskon ruokakaupat, kuten kaikki K-kaupat ja Citymarketit. Tällä hetkellä S-ryhmä ja Kesko ovat suurinpiirtein tasoissa.
 
B.)
1.) Citymarketit ovat suurempia kuin S-Marketit. Niistä saa laajan ruokavalikoiman lisäksi muun muassa kodin elektroniikkaa ja vaatteita. S-Marketin vahvuudet Citymarketteihin verrattuna on ainakin niiden koko, sillä jos tarvitsee vain päivän ruokaostokset, on S-Marketissa paljon nopeampi asioida. Heikkouksiin kuuluu huomattavasti pienempi valikoima.
 
2.) Siwat ovat pienempiä kuin S-Marketit. Siwan vahvuus on sen laajemmat aukioloajat, ne ovat kello 23:een asti auki, toisin kuin S-Marketit.
Niissä on kuitenkin S-Marketteja paljon suppeampi valikoima.
 
3.) Eniten S-Marketin kaltaisia ovat kahden tai kolmen K:n K-Kaupat. Ne ovat kooltansa ja valikoimaltansa S-Marketin kaltaisia. Ne ovat kuitenkin hieman kalliimpia, kuin S-Marketit, joka on S-Marketin vahvuus.
 
C.) S-Marketin kilpailuetuihin kuuluu ainakin sen hinnat, ne ovat hieman alemmat kuin monilla muilla kaupoilla. S-Market on myös "brändinä" hyvin tunnettu, ja sinne tulee mentyä helpommin kuin johonkin kyläkauppaan.
S-Market on myös kooltaan fiksu. Se on sen verran iso, että sieltä saa oikeastaan kaiken tarvitsemansa, mutta sen verran pieni, että ostokset voi tehdä pienessä ajassa.

JV


A.) Pentik on saavuttanut melko hallitsevan aseman ja kansainvälisen maineen Suomen suurimpana keramiikan tekijänä. Kuitenkin on joitakin yrityksiä, jotka voisivat olla Pentikin kilpailijoita. Esim. Pot Nova Ky, Studio Amfora Ky ja Dragonia Oy. Näistä yrityksistä Pot Nova Ky on ehkä tunnetuin, mutta ei kuitenkaan samalla tasolla markkinoilla kuin Pentik.

B.)
1.) Pot Nova Ky valmistaa erilaisia keraamisia astioita. Jokaiselle astiastolle on Pentikin tapaan keksitty jokin teema, joka useimmiten on otettu luonnosta. Pot Nova myy myös erilaisia tauluja ja koriste-esineitä. Koriste-esineet liittyvät Lappiin ja niissä on pyritty luonnollisuuteen. Pot Novan keramiikkaverstas sijaitsee Pentikin tavoin Posiolla. Pot Nova ei kuitenkaan vetoa nuoreen asiakaskuntaan, kun taas Pentikillä on tuotteita sekä nuoreen että vanhempaan makuun. Pentikillä on myös laaja sisustustekstiilivalikoima ja joitakin huonekaluja.

2.) Studio Amfora Ky valmistaa käyttö- ja sisustusesineitä. Samoin kuin Pentikin on perustanut Anu Pentikäinen, on Amforallakin perustajansa: muotoilija Päivi Rintaniemi. Amforan astiastot ja maljakot ovat uniikkeja, hauskoja ja kestäviä. Amforalla olisi hyvät mahdollisuudet päästä samalle markkinatasolle Pentikin kanssa, mutta päästäkseen siihen Amforan tarvitsee ehkä laajentaa tuotevalikoimaansa.

3.) Dragonia Oy on helsinkiläinen keramiikka-alan yritys, joka haluaa korostaa tuotteissaan suomalaisuutta (Lappi-aiheet). Pot Novan tavoin Dragonia myy astiastojen lisäksi mm. tauluja. Pentikillä on Dragoniaan verrattuna laajempi asiakaskunta, koska Pentikin tuotteet sopivat muuhunkin kuin vain matkamuistoiksi. Lisäksi Pentikin myymälöitä on ympäri Suomen.

C.) Pentikin kilpailuetuna voisi pitää sitä, että Pentikin tuotteista on helppo muodostaa sisustuskokonaisuuksia. Pentik-myymälöistä voi ostaa astiaston kaikki osat samaa sarjaa, astiastoon sopivat keittiön tekstiilit, tekstiileihin sopivia kalusteita jne jne. Pentikin tuotteet sopivat mihin elämäntilanteeseen tahansa. Pentik tarjoaa kattavia kokonaisuuksia, jotka ovat ajattomia, kuitenkin omaalaatuaan. Tämä on kilpailuetu, koska harvan yrityksen tuotteet ovat tyyliltään ja laadultaan niin pitkäikäisiä ja arvostettuja.

A.T

2. Henkilöstö ja asiakaspalvelu (tarkkailkaa asiakaskokemuksianne)




















A. Kuvatkaa kolme esimerkkiä palvelutilanteista, joissa olette olleet yllättyneen ilahtuneita. Mitä tapahtui? Mitä odotit?

1.) Olin ostamassa telkkaria. Kun sitten menimme sitä kyseistä telkkaria ostamaan, nuori myyjämies sanoi meille suoraan että "ei tuollaista pskaa kannata ostaa." Televisio olisi ollut isompi ja kalliimpi, kuin se, jonka sitten ostimme. Myyjä kertoi ettei "alennuksessa" ollut kamppanjatelkkari oikeasti edes ollut alennuksessa ja sanoi että jos meidän oikeasti on heti pakko saada telkkari niin kannattaa ottaa ihan toisenlainen. Hänellä oli sellainen itselläänkin ja oli ollut hyvä. Myyjän ehdottama telkkari on oikeasti ollut megahyvä.

Yllätyin, koska en olisi uskonut että telkkarinmyyjää oikeasti liikuttaa mihin opiskelija laittaa rahansa, tosin hän kertoi olevansa sellainen itsekin. Lisäksi myyjä olisi saanut siitä toisesta telkkarista provikkapalkkion.
Olisin odottanut jotain nyrpeää ukkoa joka myy ekan telkkarin mikä tulee eteen ja kauppaa mukaan myös dvd-soittimen ja kotiteatterijärjestelmän.

JV

2.) Ilahduttava kokemus Nigeriasta. Menimme Lagos nimisen kaupungin ydinkeskustaan ostamaan muutamia tavaroita mm. kengät. Yleisesti nigerialaiset näyttävät aika tympeiltä ensinäkemältä ja myös erittäin suorasanaisia. Esim. kun menee kauppaan, myyjä pamauttaa suoraan kyllästynyt ilme naamallaan "What do you want?". Mutta tällä tietyllä kauppakujalla, jossa olimme ostamassa kenkiä, neljä eri myyjää tuli hymyillen tuomaan erilaisia kenkiä. Jos jokin ei minua miellyttänyt, olivat he valmiita tekemään mitä tahansa, jotta tulos olisi miellyttävä. He olivat erittäin kohteliaita verrattuna aikaisemmin tapaamiini myyjiin. A.T



3.) AS


B. Kuvatkaa kolme esimerkkiä tilanteista, joissa olette olleet pettyneitä ja pahoillanne. Mitä tapahtui? Mitä odotit?

1.)  Petyn lähes joka kerta kun matkustan bussilla. Bussikuskit ovat usein niin kyllästyneitä työhönsä, että ovat matkustajille tylyjä ja ilkeitä.
He eivät ymmärrä ettei kaikki matkustajat ole valittavia mummoja, eivätkä kaikki matkustajat juo bussissa kaljaa tai oksentele. Kohtelu on silti kaikille yhtä tylyä.
On mukava moikata ja hymyillä bussikuskille ja saada takaisin ilkeän murahduksen ja vaihtorahat.
Odottaisin heiltä edes yritystä olla iloisempia. Luulen että silloin useammat matkustajatkin olisivat heille iloisempia.

JV

2.) Petyin erittäin pahasti, kun kerran menimme Pohjois-Suomessa matkustaessamme erääseen huoltoasemaravintolaan. Olin kamalan nälkäinen ja ilahduin, kun ravintola mainosti, että "nopeat ja maukkaat pizzat vievät nälän hetkessä!". Tilasin pizzan, mutta harmikseni jouduin odottamaan tasan 2 tuntia sitä pizzaa!!! Kävin valittamassa kassalla, kaverinikin kävi. Kukaan vaan ei tiennyt mistään mitään! Loppuen lopuksi, kun se pizza vihdoin tuli, saimme valita jonkin muun tuotteen ilmaiseksi. Minusta ennen kaikkea ravintola-alalla olisi tärkeää ottaa asiakas huomioon, sillä nälkäinen asiakas on myös vihainen asiakas! Ammatilaisia töihin ja aktiivinen ote työntekemiseen! A.T

3.) AS

C. 1.) PENTIK- myymälä

  • Yritys myy asitiastoja ja erilaisia sisustustavaroita. Asikaskohtaamisia ja palvelutapahtumia voisi olla esim. kun asiakas tulee myymälään, hänelle on hyvä esitellä tuotteita ja ohjata häntä juuri hänelle sopivien tuotteiden valinnassa. Useimmat asiakkaat tietävät, mitä etsivät ja tällöin palvelutapahtuma on varsin helppo. On myös asiakkaita, jotka eivät ole varmoja tarpeistaan ja heitä tulisi auttaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Eräät asiakkaat eivät ehkä ole oikein tyytyväisiä tuotteeseen, joten heidän kärsivällinen kuunteleminen ja tilanteen ratkaiseminen molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla on tärkeää.

  • Hyvin onnistunut asiakaspalvelutapahtuma
Valmistautuminen:
Puhdistetaan myymälä ja asetellaan tuotteet esille, siten että asiakaan on helppo tutustua niihin. On myös tärkeää asetella tuotteet esille hyvää visuaalista havaintokykyä käyttäen, siten että tuotteita on miellyttävä katsella ja ostoprosessi oli mahdollisimman miellyttävä asiakkaalle.

Saapumisvaihe:
Asiakasta tervehditään ja toivotetaan tervetulleeksi. Asiakas saa aluksi katsella rauhassa ympärilleen.

Odotusvaihe:
Tehdään odottaminen asiakkaalle mukavaksi. Hän saa tutustua esim. erilaisiin esitteisiin.

Tarvetäsmennyvaihe:
Asiakkaalta voidaan kysyä, mitä tuotetta hän on erityisesti ajatellut. Mikä väri, malli, mihin tarkoitukseen? Tuleeko itselle vai lahjaksi? jne.

Myyntikeskusteluvaihe:
Löydetään asiakasta tyydyttävä ratkaisu, jos vastaväitteitä, ne ratkaistaan kohteliaasti. OEH-MALLI! Luetaan asiakkaan osto signaalit.

Palvelun päätösvaihe:
Maksutapahtuma, tarkistetaan asiakkaan luottotiedot. Ostetun tavaran paketointi jne.

Poistumisvaihe:
Hyvästellessä pyritään antamaan asiakkaalle hyvä kuva yrityksestä ja posityiivinen mieli, jotta asikkaan on helpomti tulla ensi kerralla uudestaan.

Jälkihoitovaihe:
Pidetään huolta, että hoidetaan kaikki kaupanteon jälkeiset asiat kuten asennus ja takuuasiat. Myös yrityksen sisällä hoidetaan tarpeelliset tiedotusasiat.

Pentik tarjoaa korkealaatuista ja käytännöllistä käsintehtyä keramiikkaa ja koristeita. Pentik- myymälät on somistettu skandinaavisesti vaaleilla sävyillä, mikä vetoaa pohjoismaisiin asiakkaisiin. Asiakkaat odottavat siis korkeaalaatua. Asiakaskunta on hieman rikkaampaa väkeä, joten heillä on odotukset korkealla. Myyjät ovat erittäin tuotetietoisia ja ystävällisiä. Pentikillä on paljon kanta-asiakkaita, joten myyjät ovat monelle asiakkaalle kuin hyviä tuttuja. A.T



2.) S-Market


Mitä erilaisia asiakaskohtaamisia ja palvelutapahtumia yrityksessä voisi olla, ja miten palvelutapahtumat eroavat toisistaan?

S-Marketit ovat ruokakauppoja, joissa käy ihmisiä laidasta laitaan. Tämän takia jokainen asiakaskohtaaminen ja palvelutapahtuma on hyvin erilainen.
Asiakkaat saattavat tulla kyselemään missä jokin tuote sijaitsee, valittamaan jonkun tuotteen puuttumisesta, tai jostain viallisesta tuotteesta jonka ovat aiemmin ostaneet, tai ihan muutenvaan juttelemaan.
Suurin ero näiden välillä on varmaankin ihmisten asenteet, toiset ovat hyvin ilkeitä ja toiset ovat ystävällisiä.

Kuvatkaa yksi hyvin onnistunut asiakaspalvelutapahtuma kahdeksankohtaisen vaiheluettelon avulla.



o Muistakaa avoimet ja täsmentävät kysymykset.

o Soveltakaa OEH-mallia (ominaisuus-etu-hyöty)

• Tutkikaa yrityksen verkkosivuja, mainontaa ja haastelkaa sen mahdollisia asiakkaita. Tutkikaa sen asiakaspalvelua.

o Mitä yritys viestii asiakaspalvelustaan ja mitä odotuksia asiakkaalla voi olla?

o Miten odotukset toteutuvat? Ystävällisyys? Tuotetuntemus?







<33

1. Miten markkinointi näkyy elämässämme?

Olemme markkinoinnin kanssa hyvin paljon tekemisissä jokapäiväisessä elämässämme.
Markkinointi tulee huomaamatta esille päivittäin esimerkiksi televisio-, lehti- ja bussipysäkkimainosten muodossa, oikeastaan on melkein mahdotonta mennä juuri mihinkään kohtaamatta yhtäkään mainosta.

Markkinoinnin hyötyihin meille kuuluu ainakin se, että jos on tarve saada jokin tuote, löytää sellaisen paljon helpommin kun kuulee tai näkee sitä mainostettavan jossain.

Markkinoinnin haittoihin kuuluu taas ainakin sen rasittavuus. Television mainoskatkot kestävät helposti 5min kerrallaan ja niitä on monta yhden ohjelman aikana. Lisäksi suosimillamme radiokanavilla tuntuu tulevan enemmän mainoksia kuin musiikkia.

Joskus voi myös käydä niin että mainos uskottelee tuotteen olevan parempi kuin se on, ja sitten tulee ostettua jotain huonoa ja epäkäytännöllistä.

JV